NEcOLEAPin ja ZEMin yhteinen matka suomalaista meriteollisuuden ekosysteemiä edistämässä
Viimeisten neljän vuoden aikana Suomessa on toteutettu kaksi meriteollisuuteen liittyvää veturiohjelmaa: Meyer Turun NEcOLEAP ja Wärtsilän Zero Emission Marine (ZEM). Molemmat ohjelmat saavat rahoitusta Business Finlandilta, ja niiden yhteisenä tavoitteena on merenkulkusektorin päästöjen vähentäminen. Näiden kahden veturiyrityksen välinen yhteistyö on ollut alusta asti tiivistä ja rakentavaa.
Yhdessä Meyer Turku ja Wärtsilä ovat edistäneet alan toimijoiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteisen ekosysteemin rakentamista.
Meriteollisuuden aktiivinen toimija saattaa hyvinkin tunnistaa dynaamisen kaksikon, NEcOLEAPin ekosysteemijohtajan Ilkka Rytkölän ja ZEMin ohjelmajohtajan Kenneth Widellin, erilaisista ekosysteemitapahtumista.
”Olemme työskennelleet rinnakkain alusta asti, ja suurin osa ekosysteemikumppaneista on ollut mukana molemmissa ohjelmissa. Voisi sanoa, että olemme rakentaneet yhdessä yhden yhteisen suomalaisen meriteollisuuden ekosysteemin”, Rytkölä toteaa.
Veturimalli, joka tukee laajamittaista TKI-yhteistyötä Suomessa, on ollut avainasemassa tämän osallistavan ekosysteemin mahdollistamisessa. Kenneth Widell korostaa sen vaikutusta:
”Tällaisissa tilanteissa pienten toimijoiden on joskus vaikeampi päästä mukaan keskusteluun. Veturimalli on kuitenkin todella vahvistanut koko toimitusketjua. Se on myös tuonut yliopistoille ja niiden tutkimukselle lisää näkyvyyttä sekä ulkoisesti että sisäisesti.”
Tutkimuslähtöinen innovaatio
Teollisuuslähtöinen tutkimus on ollut molempien ohjelmien kulmakivi. NEcOLEAP-ohjelmassa yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa on vauhdittanut tutkimusta esimerkiksi alusten rakenteiden ja automaation aloilla.
”Tällainen ekosysteemi synnyttää lisää tutkimusta ja lisää teollisuuden kanssa yhteistyötä tekeviä tutkijoita. Uskomme vakaasti, että tämä yhteistyö edistää keskinäistä ymmärrystä koko arvoketjussa, ja näemme tämän työn tuloksia myös uusina liiketoimintamahdollisuuksina”, Rytkölä selittää.
Veturimallin merkitys Suomen meriteollisuuden ekosysteemille
Vuosien varrella on ollut erilaisia välineitä, joiden tavoitteena on ollut lisätä Suomen osaamista, kilpailukykyä ja TKI-investointeja. Mikä tekee veturimallista erityisen?
”Se on nostanut yhteistyön uudelle tasolle ja osoittanut, että myös yritykset voivat ajaa tutkimusta eteenpäin”, Rytkölä sanoo.
Widell on samaa mieltä. ”Kyllä, teollisuuslähtöinen tutkimus on ollut veturiohjelmien ytimessä. Rahallisesti nämä kaksi ohjelmaa muodostavat suurimman koskaan myönnetyn rahoituksen Suomen meriteollisuudelle. Kun otetaan huomioon, että meillä on ollut kaksi meriteollisuuden veturiohjelmaa, jotka muodostavat metaekosysteemin, se on tehnyt siitä entistäkin mullistavamman.”
Ohjelmien päättäminen ja ekosysteemin vaaliminen
Vuosi 2025 on sekä NEcOLEAP- että Zero Emission Marine -ohjelmien viimeinen vuosi. Tämä tarkoittaa, että ohjelmat eivät enää etsi aktiivisesti uusia projekti-ideoita, eivätkä ne saa Veturi-rahoitusta vuoden päätyttyä. Monet ekosysteemin tutkimus- ja kehitystoiminnot jatkuvat kuitenkin vielä pitkään virallisen ohjelmakauden päättymisen jälkeen.
Sekä Widell että Rytkölä näkevät veturiyritysten roolin pikemminkin ekosysteemin ylläpitäjinä. ”Tehtävämme on nyt tukea ja vaalia rakentamaamme ekosysteemiä”, Rytkölä sanoo.
Molemmat ohjelmat päättävät toimintansa vuoden lopussa järjestettävällä vuosiseminaarilla. ZEM:n vuosiseminaari pidetään 2. joulukuuta Wärtsilän pääkonttorissa Helsingissä, kun taas NEcOLEAP ilmoittaa seminaarinsa päivämäärän myöhemmin tänä vuonna.